Pohjoismaiset Rakennuspäivät sai alkunsa Tukholman rakennusyhdistyksestä. Aivan sen perustamisesta lähtien, vuodesta 1848, yhdistys on ollut koko rakennusalan toimijoiden kohtauspaikka. Tarkoituksena on ollut tavata epämuodollisesti ja vaihtaa ajatuksia rakentamisen kehittämiseksi.

1920-luvun puolivälissä joukko yhdistyksen kantavia voimia mietti, voisiko tästä kehittyä koko Pohjoismaita yhdistävä foorumi.

Niinpä vuonna 1927 Tukholmasta tuli ensimmäisten Pohjoismaisten Rakennuspäivien isäntä. Konferenssin puheenjohtaja, arkkitehti Ragnar Östberg, muotoili kaksi tärkeää tavoitetta Rakennuspäiville: rakennusprojektissa yhteistyössä työskentelevien johtohahmojen henkilökohtainen tapaaminen kokemusten vaihtamiseksi ja yhtenäisyyden vahvistamiseksi sekä tärkeistä ongelmista, kuten asumisesta, keskusteleminen avoimesti.

Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1932, toiset rakennuspäivät järjestettiin Helsingissä keskellä syvintä lamaa työttömyyden ja työvoimakonfliktien keskellä. Funktionalismi oli saapunut Pohjoismaihin. Se näkyi esimerkiksi Tukholman maailmannäyttelyssä vuonna 1930. Arkkitehti Gunnar Asplund toimi pääpuhujana aiheesta ”Arkkitehtuuri ja ympäristö”. Pohjoismaiset Rakennuspäivät oli saanut alkunsa ja jatkoa seurasi.

Kolmannet Rakennuspäivät pidettiin Oslossa vuonna 1938 suuren optimismin hengessä huolimatta kansainvälisistä uhkatekijöistä. Aihepiiri oli omistettu asuntorakentamisen teknisille ja taloudellisille näkökulmille. Arkkitehti Alvar Aalto puhui aiheesta ”Rakennusmateriaalien ja -metodien vaikutus uudenaikaisissa rakennuksissa”.

Sota keskeytti Rakennuspäivien ketjun väliaikaisesti. Vuonna 1946 tanskalaiset olivat kuitenkin valmiit kutsumaan kaikki jäsenet neljänsille Pohjoismaisille Rakennuspäiville Kööpenhaminaan. Tapahtumaa leimasi sodanjälkeinen tilanne. Asuntojen tarve sodasta kärsineissä maissa oli valtava ja rakennusmateriaaleista ja polttoaineesta oli pulaa. Foorumissa esiteltiin materiaalia säästäviä rakenneratkaisuja ja tehokasta lämmöneristystä.

Vuonna 1950 oli jälleen Tukholman vuoro. Teemana oli ”Rakentamisen tutkimus ja käytännön tulokset”. Lisäksi käsiteltiin ”rakentamisen rationalisointia”.

Kuudennet Rakennuspäivät pidettiin Helsingissä vuonna 1955. ”Elementtirakentaminen” oli alkanut ja oli foorumin teemana. Teemaan liittyen pidettiin uhkana sitä, että nostokurjet estäisivät rakennusten sovittamisen maastoon ja luontoon.

NBF 7 Oslossa vuonna 1958 käsitteli kahta teemaa: kokonaissuunnittelua ja omakotirakentamista. Omakotitalot oli aikaisemmin rakennettu yksi kerrallaan. Nyt käytiin keskustelua massatuotannosta ja isoista sarjoista.

NBF 8 Kööpenhaminassa vuonna 1961 käsitteli aihetta ”Rakentamisen teollistaminen” ja keskustelut koskettivat asuntorakentamisen sarjatuotannon etuja ja haittoja.

Rakennuspäivillä nro 9 Göteborgissa 1965 oli aiheena ”Kaupungin uudistuminen”. Foorumissa keskusteltiin vanhojen rakennusten ylläpidosta ja kunnostamisesta sen sijaan, että ne tuhottaisiin uusien tieltä.

Vuonna 1968 Rakennuspäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa Reykjavikissa, Islannissa. Teemana oli ”Asumisen muodot” ja sitä käsiteltiin arkkitehtoniselta, tekniseltä ja taloudelliselta kannalta.

Ensimmäiset kymmenen foorumia keskittyivät teknologiaan ja arkkitehtuuriin. Seuraavissa kolmessa foorumissa teknologian osuus väheni.

NBF 11 järjestettiin Helsingissä vuonna 1971 teemana ”Rakennusprosessin uudistaminen”. Puheenaiheena olivat teollistumisen mukanaan tuomat uudet vaatimukset rakennusprojektien johtamisessa ja hallinnassa.

Bergenissä vuonna 1974 Rakennuspäivät nro12 toi esille teeman ”Tulevaisuus rakennetaan nyt”. Pääpuhuja korosti, että meidän täytyy lopettaa oman historiamme sivusta seuraaminen. Sen sijaan meidän tulee ottaa aktiivisesti osaa sen luomiseen.

NBF 13:ssa Kööpenhaminassa vuonna 1977 pääteemana oli ”Rakentaminen ja talous”. Tapahtumassa käsiteltiin sekä taloutta rakentamisessa että rakentamisen roolia yhteiskunnan taloudessa.

NBF 14 pidettiin Tukholmassa vuonna 1980. Teema oli tekninen ”Uusi teknologia- parempi ympäristö” Asuntonäyttelyssä vietettiin vuoden 1930 Tukholman maailmannäyttelyn 50-vuotisjuhlaa.

Vuonna 1983 oli vuorossa 15. Rakennuspäivät, paikkana Reykjavik. Teema esitti kysymyksen: ”Tyydytetyt asuntomarkkinat?”. Vastaus oli ”Ei”. Lisäyksenä oli, että asunnot pitää paremmin sulauttaa kaupunkiympäristöömme.

NBF 16 pidettiin vuonna 1986 Helsingissä Finlandia-talossa. Teemana oli ”Rakennusala ja tietokoneajan visio ja todellisuus”. Se oli hyödyllinen teema, ajankohtainen epävarmalle ja kokeilevalle alalle.

”Uudistuminen ja perinteet” oli teemana NBD 17:ssä Bergenissä 1989. Kaupunki itsessään oli hyvänä esimerkkinä teemalle monine hienoine esimerkkikohteineen.

Vuonna 1992 Tanska oli ainoa Pohjoismaa EU:ssa, mikä antoi aiheen teemalle ”Pohjoismainen rakentaminen ja kansainvälinen kilpailukyky”.

Tähän mennessä Pohjoismaiset Rakennuspäivät olivat pääasiassa koostuneet ajankohtaisista luennoista. NBF 19 Tukholmassa vuonna 1996 testasi hiukan erilaista asetelmaa. Ohjelman pääkohteena oli kymmenen projektiretkeä, jotka liittyivät teemaan ”Tukholma markkinapaikkana”. Kohderyhmää laajennettiin Baltian maihin. Tämä johti ennen pitkää rakennusfoorumiin, joka pidettiin Tallinnassa 1998 virolaisten ja suomalaisten toimiessa yhdessä järjestäjinä. Teemana oli ”Euroopan palaaminen yhteen”.

NBF 20 pidettiin Reykjavikissa 1999 teemalla ”Pohjoismaat - maailma 2000”. Tukholmassa kokeiltu uusi ohjelmamuoto otettiin käyttöön menestyksellä.

Sama jatkui Malmössa vuonna 2000 ja teemana oli tuolloin ”Öresund markkinapaikkana – alue muodonmuutoksessa”.

Vuonna 2001 järjestettiin 22. konferenssi Helsingissä ja sen talousalueella. Ajankohta oli 9.-11.9.2001 ja teemana ”Helsinki - idän ja lännen kohtauspaikka”. Ohjelmassa oli kiertoajeluita ja lounaita maan alla, vesibussiretkiä, korkean teknologian toimistoalueita, puu, teräs, digitaalinen tulevaisuus, Tallinna ja Pietari.

Vuonna 2002 juhlittiin 75-vuotista taivalta tanskalaisten järjestäessä Kööpenhaminaan konferenssin. Teemana oli ”Rakennusteollisuuden uusi todellisuus” ja ajankohtana 1.-3.9.2002. Pohjoismaissa kuten koko maailmassa isot muutokset ovat kohtaamassa rakennusteollisuuden prosesseja. Kuluttajat vaativat korkeampaa laatua ja tuottavuutta. Rakennusteollisuuden pitää tuottaa rahalle enemmän arvoa.

Pohjoismaiset rakennuspäivät vuonna 2003 pidettiin Oslossa ja Lilleströmissä. Rakennuspäivät olivat viidettä kertaa Norjassa. Teemana oli ”Rakentaminen ihmisille”. Konferenssin järjestivät yhteistyössä NBF ja Bygg Reis Deg 2003. Ohjelma koostui luennoista ja projektiretkistä lähiympäristöön.

Vuonna 2005 konferenssi pidettiin Reykjavikissa Islannissa teemalla "Iceland - a Health Oasis. The Man Made Environment".

Vuoden 2007 konferenssi pidettiin Tukholmassa ja kyseessä oli juhlavuosi. Teemana oli "Gränslöst samarbete". joka korosti yhteistyötä yli kuntarajojen sekä yhteistyötä yksityisten ja yleisten toimijoiden välillä. Kohteina olivat mm. Nacka, Solna, Telefonplan ja Hammarby Sjöstad.